TOIMINTAPERIAATTEET

1. Johdanto

Tässä ohjeessa kerrotaan GrIFK Salibandyn joukkueiden toimintaperiaatteista.

2. Joukkueet

Yhdessä ikäluokassa voi olla yksi tai useampi joukkue, ja yhden joukkueen sisällä yksi tai useampi peliryhmä. Seuran toiminnanjohtaja ja/tai valmennuspäällikkö (myöhemmin seuran työntekijä) määrittelevät yhdessä valmentajien ja joukkueenjohtajien kanssa, miten kussakin ikäluokassa toimitaan.

Seura kannustaa joukkueiden väliseen yhteistyöhön niin ikäluokan sisällä kuin ikäluokkien välillä. Harjoittelu ja pelaaminen itseään parempien ja vanhempien pelaajien kanssa kehittää pelaajaa.

2.1. Joukkueiden muodostaminen

GrIFK Salibandyn alaisuuteen perustetaan uusi/a joukkueita vuosittain. Tarve uusien joukkueiden perustamiselle arvioidaan keväisin ennen uuden kauden alkua. Perusajatuksena on, että juniorijoukkueita löytyy kaikista ikäryhmistä, mikä takaisi pelaajille parhaat harjoitus- ja kehittymismahdollisuudet.

Seura pyrkii mahdollistamaan joukkueiden välisen yhteistyön, ja integroimaan vanhempien ikäluokkien joukkueiden toiminnan aikuisjoukkueiden kanssa.

2.2. Juniorijoukkueiden kasvatukselliset tavoitteet

GrIFK Salibandy tukee kotien kasvatustyötä pyrkien osaltaan kasvattamaan pelaajansa

• omatoimisiksi, myönteisiksi ja itseensä luottaviksi
• urheilulliseen, päihteettömään ja terveeseen elämäntapaan
• muiden huomioonottamiseen ja ryhmässä toimimiseen
• kantamaan vastuuta omasta käytöksestään ja huolehtimaan omista sekä joukkueen välineistä
• noudattamaan yleisiä sekä joukkueen sisäisiä sääntöjä ja normeja.

Pelaajaa kannustetaan ottamaan vastuuta kehittymisestään myös henkilökohtaisen harjoittelun avulla.

2.3. Harjoitukselliset tavoitteet

GrIFK Salibandyssä noudatetaan Suomen Salibandyliiton (SSBL) eri ikäluokkia koskevia suosituksia oppimistavoitteista ja harjoittelusta.

Juniorijoukkueiden tavoitteena on kehittää pelaajien henkilökohtaisia lajitaitoja sekä joukkuepelin edellyttämää yhteistyökykyä. Lisäksi juniorijoukkueiden tavoitteena on kasvattaa pelaajia seuran aikuisjoukkueisiin.

Aikuisten joukkueissa harjoittelu noudattaa kunkin joukkueen itselleen hyväksymää linjaa joukkueen tavoitteiden ja resurssien mukaisesti. Aikuisjoukkueet pyrkivät tarjoamaan seuran aikuistuville junioreille reitin aikuisten sarjoihin.

2.4. Kilpailulliset tavoitteet

GrIFK Salibandyn aikuisten joukkueet pelaavat ensisijaisesti Salibandyliiton sarjoissa. Seuran tavoitteena on, että jokaisesta ikäluokasta vähintään yksi joukkue osallistuu alueelliseen kilpasarjaan tai valtakunnalliseen sarjaan. Mikäli joukkue haluaa, se voi osallistua myös muihin sarjoihin, kuten Alueliigaan. Muihin sarjoihin ja turnauksiin osallistumisesta päättävät joukkueenjohtaja yhdessä valmentajan sekä työntekijän kanssa.

2.5. Peluuttaminen

Joukkueiden sisällä sovitaan pelaajien peluuttamisesta. Tästä vastaavat käytännössä valmentajat. Nuorimpien junioreiden kohdalla huomioidaan Suomen Salibandyliiton ja Nuoren Suomen ohjeistukset.

3. Pelaamisen periaatteet

3.1. Pelaaja

• Pelaan salibandya, koska MINÄ haluan, en koska vanhempani tai valmentaja haluavat.
• Noudatan sääntöjä ja reilun pelin henkeä.
• Salibandy on herrasmieslaji – siksi pelaan maltillisesti. Tappelut ja suunsoitto pilaavat tunnelman kaikilta eivätkä ne kuulu GrIFK:n salibandyjoukkueiden käytökseen.
• Kunnioitan vastustajiani.
• Kunnioitan edustusasuani.
• Teen parhaani ollakseni todellinen joukkuepelaaja ja kannustan kaikkia joukkueen pelaajia niin harjoituksissa kuin otteluissa, sekä kentällä että vaihtoaitiossa.
• Huolehdin siitä, että varusteeni ovat kunnossa tullessani harjoituksiin ja otteluihin.
• Voittaminen ei ole tärkeintä – yhtä tärkeää on nauttia pelaamisesta, kehittyä pelaajana, saada uusia ystäviä sekä yrittää parhaansa niin harjoituksissa kuin otteluissakin.
• Muistan, että valmentajat ja erotuomarit haluavat auttaa minua ja annan heidän työlleen sen ansaitseman arvostuksen.
• Ollessani estynyt osallistumaan harjoituksiin tai otteluihin, ilmoitan siitä valmentajalleni.

3.2. Vanhempien tuki lasten harrastuksessa

• Muistan, että lapseni pelaa salibandya, koska hän itse haluaa.
• Muistan myös otteluissa, että vaikka ne ovatkin kilpailutilanteita, ovat ne kuitenkin vain osa lajia ja sen myötä osa oppimista.
• Jokaisen onnistuneen suorituksen takana on monta epäonnistunutta yritystä.
• Opetan lapseni pelaamaan sääntöjen mukaisesti ja noudattamaan niitä yhteisiä sääntöjä, joista valmentajien kanssa on sovittu.
• Opetan lapselleni, ettei tärkeintä ole voittaminen vaan parhaansa yrittäminen. Salibandy on joukkuepeli, jossa ei ratkaise ”parhaat pelaajat” vaan joukkueen yhteistyö. Sitä kautta jokainen pelaaja omalla pelipanoksellaan on kentän paras pelaaja.
• En nöyryytä lastani, enkä huuda hänelle, kun hän tekee virheitä tai pelaa huonosti.
• Annan tunnustusta otteluissa tehdyille hyville suorituksille – sekä oman että vastustajajoukkueen.
• En arvostele tuomareita tai epäile heidän puolueettomuuttaan – vain valmentaja tai kapteeni kommunikoi erotuomareiden kanssa.
• Annan arvoa valmentajalle hänen tekemästään arvokkaasta työstä.
• Tiedostan aikuisena esimerkkini merkityksen ja sitoudun joukkueen yhteisiin toimintatapoihin osallistuessani joukkueen toimintaan.
• Vanhempana minulla on myös oikeus kysyä valmentajilta heidän tekemistään ratkaisuista tai lapseni harrastukseen liittyvistä muista kysymyksistä.
• Vanhempana minulla on suuri merkitys lapseni harrastuksessa myös muutoin kuin kuljettaessani häntä harjoituksiin. Otteluilla on suuri merkitys jokaiselle, joten koetan parhaani mukaan päästä katsomoon kannustamaan omaa lastani ja koko joukkuetta.

3.3. Katsojana salibandyottelussa

• Muistan, että pelaajat pelaavat salibandya, koska se on heistä kivaa. He eivät pelaa salibandya ainoastaan viihdyttääkseen minua.
• Kunnioitan tuomareita ja vastustajajoukkueen jäseniä – ilman heitä ei olisi peliä.
• Kannustan positiivisesti ja rakentavasti ja muistan, että taktisten neuvojen antaminen on valmentajan tehtävä, ei katsojan.

4. Valmennus

Seuran valmennustoiminnan tavoitteena on tarjota pelaajille laadukasta valmennusta – ja toisaalta valmentajille sellaiset olosuhteet, missä on hyvä tehdä työtä. Seurassa on valmennuspäällikkö, joka koordinoi valmentajien työtä.

4.1. Valmennuspäällikön tehtävät

Valmennuspäällikön tehtävänä on tukea valmentajien toimintaa, kehittää valmennusta ja luoda edellytykset monipuoliselle harjoittelulle. Tehtävänä myös kehittää valmentajien koulutusohjelmaa sekä muuta joukkueille ja pelaajille suunnattua erityisvalmennusta, kuten maalivahti- tai taitovalmennusta.

4.2. Valmentajien tehtävät

• Kauden harjoitussuunnitelman laatiminen sekä sen toteuttaminen.
• Joukkueen nimeäminen ja pelitaktiikan suunnitteleminen otteluihin.
• Otteluiden ja harjoitusten johtaminen.
• Kauden kilpailu- ja toimintasuunnitelman laatiminen yhdessä joukkueen vastuuhenkilöiden ja seuran työntekijän kanssa.
• Pelaajien kasvatuksellinen ohjaaminen.
• Joukkueen tapahtumissa läsnä oleminen.
• Itsensä kehittäminen valmentajana ja kasvattajana. Olla esimerkkinä omalla käytöksellä sekä allekirjoittaa lauseen ”kunnioita kaveria” niin, että se näkyy valmennusajatuksessa.
• Joukkueen tilaisuuksissa esiintyminen seuran edustusasussa.
• Urheilijat tasapuolisesti huomioonottavan toimintatavan toteuttaminen. Seurassa on nollatoleranssi fyysistä tai henkistä väkivaltaa, kiusaamista, päihteiden käyttöön ja tarjoamiseen liittyvää käytöstä sekä seksuaalista häirintää vastaan.
• Kaikenlaiset fyysiset, nöyryyttävät tai pelottavat rangaistukset ovat kiellettyjä. Epäasiallisen käytöksen tapauksen käsittelyssä seuraamme Väestöliiton ja seuran toimintaohjeita.
• Yhteistyön tekeminen muiden seuran valmentajien kanssa heitä kunnioittaen
• Selkeä ja johdonmukainen viestintä pelaajille, heidän huoltajilleen sekä joukkueen johdolle
• Muistetaan, että toimintaa harjoitetaan lasten ja nuorten hyväksi.
• Kannustavan, pelaajakeskeisen ja hyvän ilmapiirin ylläpitäminen.

5. GrIFK Salibandy ry:n taloustoiminta

5.1. Seuran taloustoiminta

GrIFK Salibandy ry:n (GrIFK Innebandy rf.) taloudesta vastaa seuran hallitus. Seuran taloushallinto muodostuu koko seuran kattavasta taloushallinnosta sekä sen alaisuudessa toimivien joukkueiden taloushallinnosta. Joukkueet ovat itsenäisiä, mutta tilivelvollisia yhdistykselle. Tämä tarkoittaa joukkuekohtaisen budjetin tekemistä, tarvittavien varojen keräämistä sekä kirjanpidon suorittamista.

Käytännön rahaliikennettä ja taloutta hoitavat nimetyt seuran toimihenkilöt sekä hallituksen hyväksymät joukkueiden vastuuhenkilöt. GrIFK Salibandy ry:n käytössä on pankkitili, jonka käyttöoikeudet myöntää seuran hallitus. Yhdistyksen taloustoiminnasta ja sen kehittämisestä vastaa seuran hallitus, jonka kokoonpano ja toimikausi määritellään seuran säännöissä.

Seura kuuluu jäsenenä GrIFK:n emoseuraan.

5.2. Seuran talousohjeet

GrIFK Salibandy ry:n ja sen joukkueiden tilikausi on 1.5.–30.4.

5.2.1. Seuran ja joukkueiden rahavarojen ja omaisuuden siirtyminen

Seuran rahat ja omaisuus siirtyvät kauden päätyttyä seuraavan kauden pohjakassaksi. Vastaavasti joukkueiden rahat ja omaisuus siirtyvät kauden päätyttyä seuraavan kauden joukkueen pohjakassaksi.

5.2.2. Joukkueen loppuminen tai jakautuminen

Lopettava tai jakautuva joukkue on velvollinen korvaamaan joukkueen toiminnasta aiheutuvat kustannukset esimerkiksi Suomen Salibandyliitolle, mikäli tällaisia joukkueen lopettamisesta tai jakautumisesta syntyy.

Muilta osin toimintansa lopettaneen joukkueen keräämät varat siirtyvät seuran yhteiskassaan, jos ei hallitus muuta päätä. Seuran hallitus päättää rahojen käyttökohteen, joka on ensisijaisesti seuran oma tukirahasto.

5.3. Joukkueiden taloustoiminta

Jokainen joukkue tekee kullekin kaudelle oman budjetin seuran työntekijän avustuksella. Joukkueen on kausittain suoriuduttava kaikista velvoitteista ja sitoumuksista, joita sillä on. Joukkueen kauden budjetoidut menot voivat olla tuloja suuremmat, mikäli joukkueella on aikaisemmilta kausilta säästöjä, joilla menot katetaan. Tilikausien yli ei saa siirtää joukkueen velkoja tai saamisia.

Joukkue rahoittaa kautensa pääasiallisesti pelaajien maksamilla kausimaksuilla. Joukkue voi ottaa vastaan sponsorilahjoituksia. Muuhun merkittävään varainhankintaan tulee pyytää lupaa seuran hallitukselta.

5.3.1. Joukkueen rahat ja omaisuus

Joukkueen rahat ja omaisuus, jotka on maksettu, kerätty tai hankittu joukkueen tekemillä talkootöillä ovat joukkueen omaisuutta. Joukkue on velvollinen huolehtimaan budjetin tekemisestä, kausimaksujen keräämisestä, laskujen maksamisesta ja talouden seurannasta.

Kausimaksujen sekä muiden kustannusten suuruudesta joukkue päättää itsenäisesti oman budjettinsa perusteella. Tarkoitus kuitenkin on, että maksut pidetään kohtuullisina, jotta jokaisella olisi mahdollisuus lajin harrastamiseen.

Joukkueelle hankituista mainostuloista ei myönnetä henkilökohtaisia maksualennuksia tai etuja, jotta ei tule veroseuraamuksia. Talkootyöhön osallistujat eivät myöskään voi korvamerkitä hankkimiaan varoja omaan käyttöönsä.

5.3.2. Joukkueen käyttöoikeus seuran taloudenhallintajärjestelmään

Joukkueella on oikeus hallinnoida taloushallintajärjestelmää oman joukkueen osalta. Joukkue määrittelee itsenäisesti kenelle tai keille joukkueen kustannuspaikan taloudenhallintaoikeudet myönnetään. Oikeuksien myöntämisestä tehdään virallinen päätös seuran hallituksen kokouksessa.

5.3.3. Joukkueiden tilintarkastus

Joukkueille suositellaan sisäistä tilintarkastuskäytäntöä. Taloudenhoitaja toimittaa tilinpäätöksen tarkkoine tietoineen jäävittömälle joukkueenjohtajalle. Tarkastuksen jälkeen tämä lähettää yksinkertaisen tilintarkastuskertomuksen kaikille huoltajille tai aikuisjoukkueissa pelaajille.

Varsinainen tilintarkastus tehdään seuratason tilintarkastuksen yhteydessä.

5.3.4. Joukkueiden hankinnat

Joukkueet vastaavat itse omista hankinnoistaan. Mikäli joukkueen toimihenkilöt tilaavat tavaraa laskulle, vastaavat he siitä, että lasku maksetaan joukkueen varoista. Muussa tapauksessa he vastaavat siitä joko yksin tai yhdessä joukkueen muiden vastuuhenkilöiden kanssa henkilökohtaisesti. Seura ei vastaa missään tilanteessa joukkueiden tekemistä hankinnoista.

Seuran nimissä ja vastattavaksi on joukkueilla oikeus hankkia tarvikkeita tai varusteita vain, mikäli sillä on seuran hallituksen suostumus. Toisaalta seura ei voi hankkia joukkueiden puolesta merkittäviä tuotteita tai palveluita hyväksyttämättä kulua joukkueella.

Joukkueet päättävät itsenäisesti siitä, millaista käytäntöä joukkueessa noudatetaan maalivahdin varusteiden ja pelivälineiden hankinnasta. Peliasujen sekä lämmittelyasujen osalta joukkueiden on noudatettava seuran ohjeistusta. Kaikkia joukkueita sitovilla hankintasopimuksilla säästetään kustannuksia sekä joukkueiden toimihenkilöiden vaivaa.

Joukkueilla on lupa hankkia seuran logolla varustettuja tuotteita, mikäli ne olennaisesti liittyvät salibandyyn. Tällaisiksi katsotaan peliasujen lisäksi esimerkiksi pelilaukut ja päähineet. Kaikista edustuksellisista varustehankinnoista on kuitenkin syytä pyytää lausunto seuran  hallitukselta.

5.3.5. Myynti ja talkoot

Joukkueet eivät voi ottaa mitään tuotteita tai palveluita myyntiin ilman GrIFK Salibandy ry:n hallituksen lupaa. Hallitus varmistaa parhaansa mukaan, että myynti ei aiheuta veroseuraamuksia. Pääpiirteissään tämä rajoittaa myynnin joukkueen tai seuran omiin tapahtumiin, ja rahan hankinnalla on oltava selkeä kohde (esim. turnaus tai leiri).

Talkootöistä on hyvä tehdä kirjallinen sopimus teettäjän kanssa. Joukkueen vastuuhenkilöt vahvistavat sopimuksen allekirjoituksellaan, ja myös vastaavat työn tekemisestä. Seura ei vastaa joukkueiden sopimista talkootöistä tai näiden toteuttamista eikä ota niistä taloudellista vastuuta. Arpajaisten suhteen noudatetaan arpajaisia koskeva lakia. Lisätietoja myynti- ja talkootöistä antaa seuran työntekijä.

6. Muut asiat

Seuran sääntöjen ja toimintaperiaatteiden noudattamista valvovat joukkueiden jäsenet sekä juniorijoukkueiden kohdalla joukkueenjohtaja yhdessä valmentajien kanssa. Näiden sääntöjen lisäksi tulee pelaajien noudattaa myös joukkuekohtaisia sääntöjä, mikäli tällaisia on tehty.

6.1. Pelaajasiirrot

Pelaajien siirtymisessä seurasta toiseen on noudatettava Suomen Salibandyliiton asettamia määräyksiä siirtoajoista sekä mahdollisista siirtomaksuista. Kaikista pelaajasiirroista vastaa seuran työntekijä.

Seuran sisäisissä pelaajasiirroissa suositellaan kysymään seuran työntekijän lausunto ennen siirtopäätöstä. Siirron täytyy olla pelaajan etujen mukaista.

6.1.1. Taloudelliset asiat siirron yhteydessä

Pelaajan mukana ei siirry edelliseen joukkueeseen maksettua tai hankittua rahaa tai muuta omaisuutta. Tämä koskee myös varusteita, jotka on hankittu joukkueen yhteisillä varoilla. Näin ollen pelaajan siirtyessä toiseen joukkueeseen tai seuraan on hän velvollinen maksamaan kaikki auki olevat laskut sekä palauttamaan esim. peliasunsa tai muun vastaavan omaisuuden, joka voidaan katsoa vanhan joukkueen omaisuudeksi, ennen kuin siirto on hyväksyttävissä.

Seuran sisäisissä siirroissa kausimaksua aletaan maksamaan uuteen joukkueeseen. Tässä kuitenkin noudatetaan seurasiirroista tuttua periaatetta, jossa siirtyvän pelaajan on maksettava vähintään 50 % kauden kausimaksusta kauden alussa olleeseen joukkueeseen.

Maksettujen kausimaksujen palautuksesta joko kokonaan tai osittain, riippumatta siitä missä vaiheessa kautta pelaajan siirto tapahtuu, noudatetaan seuraavaa linjaa. Mitään edelliseen joukkueeseen suoritettuja maksuja ei palauteta pelaajalle tai siirretä uuden joukkueen tilille. Tästä suosituksesta joukkueilla on kuitenkin oikeus noudattaa poikkeavaa linjaa, mikäli se on joukkueen sisällä hyväksytty. Tilanteita, jolloin rahojen palautusta suositellaan harkittavaksi ovat esim. pelaajan lopettaminen työn tai opiskelun aiheuttaman yllättävän muuton vuoksi.

Ennen siirron hyväksymistä on pelaajan kaikissa tilanteissa hoidettava ne velvoitteet, joita hänellä on vanhaa seuraansa kohtaan (niin taloudelliset kuin edustukselliset) ennen kuin siirto on hyväksyttävissä. Näin toimitaan, kun pelaaja siirtyy GrIFK:sta toiseen seuraan tai päinvastoin.

6.2. Lopettaminen

Pelaajan tulee ilmoittaa lopettamisesta joukkueenjohtajalle kirjallisesti. Ilmoituksen päiväys määritellään ns. irtisanoutumiseksi joukkueen toiminnasta. Jos lopettaminen tapahtuu ennen 15.8., budjetoidusta koko kauden kausimaksusta on suoritettava vähintään 30 % sekä maksettava seuran jäsenmaksu. Mikäli lopettamisilmoitus tehdään 15.8. jälkeen, budjetoidusta koko kauden kausimaksusta täytyy maksaa vähintään 50 % sekä seuran jäsenmaksu.

Missään lopettamistilanteissa ei maksettuja kausimaksuja palauteta pelaajalle.
Pelaaja voi anoa poikkeusta näihin maksusääntöihin, mikäli lopettamispäätös johtuu muutosta toiselle paikkakunnalle tai muusta yllättävästä muutoksesta elämäntilanteessa. Mikäli joukkue ja pelaaja eivät pääse yhteisymmärrykseen kausimaksuista, voivat he pyytää seuran hallitukselta ratkaisua.

6.3. Kausimaksujen määräytyminen loukkaantumisissa

Pelaajan loukkaantuessa tai sairastuessa (osoitettava lääkärintodistus) pitkäaikaisesti, voidaan kausimaksuista myöntää vapautusta. Pelaajan tulee loukkaannuttuaan välittömästi ilmoittaa joukkueenjohdolle ja valmentajalle arvioitu poissaoloaika. Kahden ensimmäisen kuukauden aikana kausimaksuihin ei saa alennusta. Kolmannesta kuukaudesta alkaen pelaajan ei tarvitse maksaa kausimaksuja niin kauan kun on estynyt osallistumasta joukkueen tapahtumiin.

Kaikki tapaukset käsitellään kuitenkin aina tapauskohtaisesti ja alennukset määrittelee joukkueen johto.

6.4. Hallivuorot

Seuran työntekijä neuvottelee joukkueiden kanssa ennen kauden alkua harjoitusvuorojen tarpeesta ja tekee näiden neuvottelujen perusteella hallivuorojen jaon. Periaatteista on erillinen hallituksen linjaus.

Koska harjoitusvuoroista on niukkuutta, joukkueiden velvollisuus on ilmoittaa käyttämättä jäävät vuorot seuran työntekijälle mahdollisimman hyvissä ajoin, jotta lisävuoroja tarvitsevat joukkueet voivat käyttää ne.

6.5. Logo ja edustusasut

GrIFK-logo on seuran virallinen tunniste. Sitä ei voi käyttää missään yhteydessä ilman seuran lupaa. Luvan logon käyttöön antaa seuran työntekijä tai viime kädessä seuran hallitus.

Vihreä pelipaita, mustat shortsit ja valkoiset sukat ovat seuran edustusasu, jota tulee käyttää otteluissa. Kakkospaita on musta, samoin pelisukat ovat mustat.

Jokaisella joukkueella on oikeus itsenäisesti päättää peli- ja muihin edustusasuihin myytävistä ja painatettavista mainoksista, mutta kaikki nämä tulee ensin hyväksyttää seuran työtekijällä. Joukkueet eivät kuitenkaan saa mainostaa yrityksiä tai tuotteita, jotka liittyvät esim. alkoholiin, tupakkaan, energiajuomiin, vedonlyöntiin taikka muuhun K18-toimintaan tai K18-tuotteisiin. Epäselvissä tapauksissa tulee kysyä seuran hallituksen linjaus.

Mikäli seuralla on yhteistyösopimuksia yritysten kanssa, joukkueet eivät saa mainostaa yhteistyökumppaneiden kilpailijoita.

6.6. Kysymykset ja valitukset

Kaikissa epäselvissä tai tulkinnanvaraisissa tilanteissa joukkueiden vastuuhenkilöiden tulee kääntyä asiayhteydestä riippuen seuran työntekijän tai puheenjohtajan puoleen. Mikäli ongelmaan ei näin löydetä ratkaisua, on asia tuotava käsiteltäväksi seuran hallitukseen, joka toimii viime kädessä ongelmanratkaisuelimenä.