Toimihenkilöiden oppaat ja seuran toimintaperiaatteet

TOIMINTAPERIAATTEET

1. Johdanto

Tässä ohjeessa kerrotaan GrIFK Salibandyn joukkueiden toimintaperiaatteista.

2. Joukkueet

Seurassa voi olla yhdessä ikäluokassa yksi tai useampi joukkue, ja yhden joukkueen sisällä yksi tai useampi peliryhmä. Seuran toiminnanjohtaja ja/tai valmennuksen koordinaattori (myöhemmin seuran työntekijä) määrittelevät yhdessä valmentajien ja joukkueenjohtajien kanssa, miten kussakin ikäluokassa toimitaan.

Seura kannustaa joukkueiden väliseen yhteistyöhön niin ikäluokan sisällä kuin ikäluokkien välillä. Harjoittelu ja pelaaminen itseään parempien ja vanhempien pelaajien kanssa kehittää pelaajaa.

Joukkueiden muodostaminen

GrIFK Salibandyn alaisuuteen perustetaan uusi/a joukkueita vuosittain. Tarve uusien joukkueiden perustamiselle arvioidaan keväisin ennen uuden kauden alkua. Pääsääntöisesti joukkueet jatkavat seuraavalle kaudelle.

Juniorijoukkueiden kasvatukselliset tavoitteet

  • GrIFK Salibandy tukee kotien kasvatustyötä pyrkien osaltaan kasvattamaan pelaajansa
  • omatoimisiksi, myönteisiksi ja itseensä luottaviksi
  • urheilulliseen, päihteettömään ja terveeseen elämäntapaan
  • muiden huomioonottamiseen ja ryhmässä toimimiseen
  • kantamaan vastuuta omasta käytöksestään ja huolehtimaan omista sekä joukkueen välineistä
  • noudattamaan yleisiä sekä joukkueen sisäisiä sääntöjä ja normeja.

Pelaajaa kannustetaan ottamaan vastuuta kehittymisestään myös henkilökohtaisen harjoittelun avulla.

Harjoitukselliset tavoitteet

GrIFK Salibandyssä noudatetaan Suomen Salibandyliiton (SSBL) eri ikäluokkia koskevia suosituksia oppimistavoitteista ja harjoittelusta.

Juniorijoukkueiden tavoitteena on kehittää pelaajien henkilökohtaisia lajitaitoja sekä joukkuepelin edellyttämää yhteistyökykyä. Lisäksi juniorijoukkueiden tavoitteena on kasvattaa pelaajia seuran aikuisjoukkueisiin.

Aikuisten joukkueissa harjoittelu noudattaa kunkin joukkueen itselleen hyväksymää linjaa joukkueen tavoitteiden ja resurssien mukaisesti. Aikuisjoukkueet pyrkivät tarjoamaan seuran aikuistuville junioreille reitin aikuisten sarjoihin.

Kilpailulliset tavoitteet

GrIFK Salibandyn joukkueet pelaavat ensisijaisesti Salibandyliiton sarjoissa. Mikäli joukkue haluaa, se voi osallistua myös muihin sarjoihin, kuten Alueliigaan. Muihin sarjoihin ja turnauksiin osallistumisesta päättävät joukkueenjohtaja yhdessä valmentajan ja työntekijän kanssa.

Peluuttaminen

Joukkueiden sisällä sovitaan pelaajien peluuttamisesta. Tästä vastaavat käytännössä valmentajat. Nuorimpien junioreiden kohdalla huomioidaan Suomen Salibandyliiton ohjeistukset.

3. Pelaamisen periaatteet

Pelaaja

  • Pelaan salibandya, koska MINÄ haluan, en koska vanhempani tai valmentaja haluavat.
  • Noudatan sääntöjä ja reilun pelin henkeä.
  • Salibandy on herrasmieslaji – siksi pelaan maltillisesti. Tappelut ja suunsoitto pilaavat tunnelman kaikilta eivätkä ne kuulu GrIFK:n salibandyjoukkueiden käytökseen.
  • Kunnioitan vastustajiani.
  • Kunnioitan edustusasuani.
  • Teen parhaani ollakseni todellinen joukkuepelaaja ja kannustan kaikkia joukkueen pelaajia niin harjoituksissa kuin otteluissa, sekä kentällä että vaihtoaitiossa.
  • Huolehdin siitä, että varusteeni ovat kunnossa tullessani harjoituksiin ja otteluihin.
  • Voittaminen ei ole tärkeintä – yhtä tärkeää on nauttia pelaamisesta, kehittyä pelaajana, saada uusia ystäviä sekä yrittää parhaansa niin harjoituksissa kuin otteluissakin.
  • Muistan, että valmentajat ja erotuomarit haluavat auttaa minua ja annan heidän työlleen sen ansaitseman arvostuksen.
  • Ollessani estynyt osallistumaan harjoituksiin tai otteluihin, ilmoitan siitä valmentajalleni.

Vanhempien tuki lasten harrastuksessa

  • Muistan, että lapseni pelaa salibandya, koska hän itse haluaa.
  • Muistan, että ottelut ovat osa lajia ja sen myötä osa oppimista.
  • Jokaisen onnistuneen suorituksen takana on monta epäonnistunutta yritystä.
  • Opetan lapseni pelaamaan sääntöjen mukaisesti ja noudattamaan niitä yhteisiä sääntöjä, joista valmentajien kanssa on sovittu.
  • Opetan lapselleni, ettei tärkeintä ole voittaminen vaan parhaansa yrittäminen. Salibandy on joukkuepeli, jossa ratkaisee joukkueen yhteistyö. Sitä kautta jokainen pelaaja omalla pelipanoksellaan on kentän paras pelaaja.
  • En nöyryytä lastani, enkä huuda hänelle, kun hän tekee virheitä tai pelaa huonosti.
  • Annan tunnustusta otteluissa tehdyille hyville suorituksille – sekä oman että vastustajajoukkueen.
  • En arvostele tuomareita tai epäile heidän puolueettomuuttaan – vain valmentaja tai kapteeni kommunikoi erotuomareiden kanssa.
  • Annan arvoa valmentajalle hänen tekemästään arvokkaasta työstä.
  • Tiedostan aikuisena esimerkkini merkityksen ja sitoudun joukkueen yhteisiin toimintatapoihin osallistuessani joukkueen toimintaan.
  • Vanhempana minulla on myös oikeus kysyä valmentajilta heidän tekemistään ratkaisuista tai lapseni harrastukseen liittyvistä muista kysymyksistä.
  • Vanhempana minulla on suuri merkitys lapseni harrastuksessa myös muutoin kuin kuljettaessani häntä harjoituksiin. Otteluilla on suuri merkitys jokaiselle, joten koetan parhaani mukaan päästä katsomoon kannustamaan omaa lastani ja koko joukkuetta.

Katsojana salibandyottelussa

Muistan, että pelaajat pelaavat salibandya, koska se on heistä kivaa. He eivät pelaa salibandya ainoastaan viihdyttääkseen minua. Kunnioitan tuomareita ja vastustajajoukkueen jäseniä – ilman heitä ei olisi peliä.

Kannustan positiivisesti ja rakentavasti ja muistan, että taktisten neuvojen antaminen on valmentajan tehtävä, ei katsojan.

4. Valmennus

Seuran tavoitteena on tarjota pelaajille laadukasta valmennusta – ja toisaalta valmentajille sellaiset olosuhteet, missä on hyvä tehdä työtä. Seurassa on valmennuksen koordinaattori, joka koordinoi valmentajien työtä

Valmennuksen koordinaattorin tehtävät

Valmennuksen koordinaattorin tehtävänä on tukea valmentajien toimintaa, kehittää valmennusta ja luoda edellytykset monipuoliselle harjoittelulle. Lisäksi hän kehittää valmentajien koulutusohjelmaa sekä muuta joukkueille ja pelaajille suunnattua erityisvalmennusta, kuten maalivahti- tai taitovalmennusta.

Valmentajien tehtävät

  • Kauden harjoitussuunnitelman laatiminen sekä sen toteuttaminen.
  • Kauden kilpailu- ja toimintasuunnitelman laatiminen yhdessä joukkueen vastuuhenkilöiden ja seuran työntekijän kanssa.
  • Otteluiden ja harjoitusten johtaminen.
  • Joukkueen nimeäminen ja pelitaktiikan suunnitteleminen otteluihin.
  • Pelaajien kasvatuksellinen ohjaaminen.
  • Joukkueen tapahtumissa läsnä oleminen.
  • Joukkueen tilaisuuksissa esiintyminen seuran edustusasussa.
  • Itsensä kehittäminen valmentajana ja kasvattajana. Esimerkkinä oleminen sekä kunnioita kaveria -lauseen toteuttaminen valmennuksessa.
  • Urheilijat tasapuolisesti huomioonottavan toimintatavan toteuttaminen. Seurassa on nollatoleranssi fyysisen tai henkisen väkivallan, kiusaamisen, päihteiden käytön sekä seksuaalisen häirinnän suhteen. Kaikenlaiset fyysiset, nöyryyttävät tai pelottavat rangaistukset ovat kiellettyjä. Epäasiallisen käytöksen tapauksen käsittelyssä seuraamme Väestöliiton ja seuran toimintaohjeita.
  • Yhteistyön tekeminen muiden seuran valmentajien kanssa heitä kunnioittaen
  • Selkeän ja johdonmukaisen viestinnän toteuttaminen pelaajille, heidän huoltajilleen sekä joukkueen johdolle.
  • Kannustavan, pelaajakeskeisen ja hyvän ilmapiirin ylläpitäminen. Muistetaan, että toimintaa harjoitetaan lasten ja nuorten hyväksi!

5. Talous

Seuran taloustoiminta

GrIFK Salibandy ry:n (GrIFK Innebandy rf.) taloudesta vastaa seuran hallitus. Seuran taloushallinto muodostuu koko seuran kattavasta taloushallinnosta sekä sen alaisuudessa toimivien joukkueiden taloushallinnosta. Joukkueet ovat itsenäisiä, mutta tilivelvollisia yhdistykselle.

Käytännön rahaliikennettä ja taloutta hoitavat hallituksen hyväksymät joukkueiden vastuuhenkilöt sekä seuran toimihenkilöt. Seuralla on käytössä pankkitili, jonka käyttöoikeudet myöntää seuran hallitus. Yhdistyksen taloustoiminnasta ja sen kehittämisestä vastaa seuran hallitus.

Seura kuuluu GrIFK ry:hyn.

GrIFK Salibandy ry:n ja sen joukkueiden tilikausi on 1.5.–30.4. (Hallitus esittää vuosikokoukselle, että kaudella 24-25 tilikausi olisi poikkeuksellisesti 1.5.-31.5. ja jatkossa tilikausi olisi 1.6.-31.5.)

Seuran rahat ja omaisuus siirtyvät kauden päätyttyä seuraavan kauden pohjakassaksi. Vastaavasti joukkueiden rahat ja omaisuus siirtyvät kauden päätyttyä seuraavan kauden joukkueen pohjakassaksi.

Lopettava tai jakautuva joukkue on velvollinen korvaamaan joukkueen toiminnasta aiheutuvat kustannukset esimerkiksi Suomen Salibandyliitolle, mikäli tällaisia joukkueen lopettamisesta tai jakautumisesta johtuen syntyy. Toimintansa lopettaneen joukkueen keräämät varat siirretään seuran tukirahastoon.

Joukkueiden pelaajien tulee olla seuran jäseniä.

Joukkueiden taloustoiminta

Joukkue huolehtii joukkueen budjetin tekemisestä, kausimaksujen keräämisestä, laskujen maksamisesta ja talouden seurannasta. Joukkueen on kausittain suoriuduttava kaikista velvoitteista ja sitoumuksista, joita sillä on. Joukkueen kauden budjetoidut menot voivat olla tuloja suuremmat, mikäli joukkueella on aikaisemmilta kausilta säästöjä, joilla menot katetaan. Tilikausien yli ei saa siirtää joukkueen velkoja tai saamisia.

Seura tarjoaa apua budjetin tekoon ja työkalut mm. laskutukseen ja talouden seurantaan.

Joukkueiden rahat ja omaisuus

Joukkueen rahat muodostuvat joukkueen pelaajilta keräämistä kausimaksuista sekä esimerkiksi kahviomyynnistä. Lisäksi joukkue voi ottaa vastaan sponsorilahjoituksia. Muuhun merkittävään varainhankintaan tulee pyytää lupaa seuran hallitukselta.
Kausimaksujen sekä muiden kustannusten suuruudesta joukkue päättää itsenäisesti oman budjettinsa perusteella. Tarkoitus kuitenkin on, että maksut pidetään kohtuullisina, jotta jokaisella olisi mahdollisuus lajin harrastamiseen.

Joukkueen rahat ja omaisuus, jotka on maksettu, kerätty tai hankittu joukkueen tekemillä talkootöillä ovat joukkueen omaisuutta. Talkootyöhön osallistujat eivät myöskään voi korvamerkitä hankkimiaan varoja omaan käyttöönsä. Joukkueelle hankituista mainostuloista ei myönnetä henkilökohtaisia maksualennuksia tai etuja, jotta ei tule veroseuraamuksia.

Joukkueelle toimitetaan kuukausittain talousraportti, jonka avulla jojo/rahastonhoitaja voivat seurata tulojen ja menojen toteutumista. Joukkue on velvollinen huolehtimaan siitä, että joukkueella on riittävästi varoja kulujen kattamiseen. Lisäksi hyvän tavan mukaisesti joukkueen kassaan on hyvä jättää pieni puskuri kauden päätteeksi, jotta joukkue pääsee aloittamaan seuraavan kauden sujuvasti.

Joukkue on velvollinen maksamaan seuran vuosikokouksessa määriteltävä toimintamaksu ja muut mahdolliset maksut seuralle. Toimintamaksu kattaa seuran joukkueelle tarjoamat palvelut; valmentajien rekrytointi, harjoitteluvuorojen järjestäminen, viestintä sekä taloushallinnon järjestelmät.

Mikäli pelaajalla on kaksi maksamatonta kausimaksua, joukkueenjohtajan/rahastonhoitajan tehtävänä on luoda pelaajan/huoltajan kanssa maksusuunnitelma auki olevien laskujen osalta. Jos pelaaja/huoltaja ei suostu suunnitelman tekoon tai jättää suunnitelmasta huolimatta laskut maksamatta, pelaaja ei voi osallistua seuran toimintaan, kunnes laskut maksetaan. Sama koskee tilannetta, että pelaaja ei maksa jäsenmaksua. Tuossa tapauksessa hän ei voi osallistua seuran alaiseen toimintaan.

Joukkueen käyttöoikeus seuran taloudenhallintajärjestelmään

Joukkue saa oikeuden käyttää seuran taloushallintajärjestelmään oman joukkueen osalta. Joukkue määrittelee kenelle tai keille joukkueen kustannuspaikan taloudenhallintaoikeudet myönnetään. Tyypillisesti oikeus myönnetään joko rahastonhoitajalle tai joukkueenjohtajalle. Oikeuksien myöntämisestä tehdään päätös seuran hallituksen kokouksessa

Joukkueiden tilintarkastus

Joukkueiden tilintarkastus tehdään vuosittain seuratason tilintarkastuksen yhteydessä.

Joukkueiden hankinnat

Joukkueet vastaavat itse omista hankinnoistaan. Mikäli joukkueen toimihenkilöt tilaavat tavaraa laskulle, vastaavat he siitä, että lasku maksetaan joukkueen varoista. Muussa tapauksessa he vastaavat siitä joko yksin tai yhdessä joukkueen muiden vastuuhenkilöiden kanssa henkilökohtaisesti. Seura ei vastaa missään tilanteessa joukkueiden tekemistä hankinnoista.

Joukkueilla on oikeus hankkia tarvikkeita tai varusteita seuran nimissä tai vastattavaksi vain, mikäli sillä on seuran hallituksen suostumus. Toisaalta seura ei voi hankkia joukkueiden puolesta merkittäviä tuotteita tai palveluita hyväksyttämättä kulua joukkueella.

Joukkueet päättävät itsenäisesti siitä, millaista käytäntöä joukkueessa noudatetaan maalivahdin varusteiden ja pelivälineiden hankinnasta. Peliasujen, lämmittelyasujen ja muiden seuratuotteiden osalta joukkueiden on noudatettava seuran ohjeistusta.

Myynti ja talkoot

Joukkueet eivät voi ottaa tuotteita tai palveluita myyntiin ilman GrIFK Salibandy ry:n hallituksen lupaa. Hallitus varmistaa parhaansa mukaan, että myynti ei aiheuta veroseuraamuksia tai sopimusrikkomuksia. Pääpiirteissään tämä rajoittaa myynnin joukkueen tai seuran omiin tapahtumiin, ja rahan hankinnalla on oltava selkeä kohde (esim. turnaus tai leiri).

Talkootöistä on hyvä tehdä kirjallinen sopimus teettäjän kanssa. Joukkueen vastuuhenkilöt vahvistavat sopimuksen allekirjoituksellaan, ja myös vastaavat työn tekemisestä. Seura ei vastaa joukkueiden sopimista talkootöistä tai näiden toteuttamista eikä ota niistä taloudellista vastuuta. Arpajaisten suhteen noudatetaan arpajaisia koskeva lakia. Lisätietoja myynti- ja talkootöistä antaa seuran työntekijä.

Pelaajasiirrot

Pelaajien siirtymisessä seurasta toiseen noudatetaan Suomen Salibandyliiton asettamia määräyksiä siirtoajoista sekä mahdollisista siirtomaksuista. Kaikista pelaajasiirroista vastaa seuran työntekijä.

Seuran sisäisissä pelaajasiirroissa suositellaan kysymään seuran työntekijän lausunto ennen siirtopäätöstä. Siirron täytyy olla pelaajan etujen mukaista.

Pelaajan mukana ei siirry edelliseen joukkueeseen maksettua tai hankittua rahaa tai muuta omaisuutta. Tämä koskee myös varusteita, jotka on hankittu joukkueen yhteisillä varoilla. Näin ollen pelaajan siirtyessä toiseen joukkueeseen tai seuraan on hän velvollinen maksamaan kaikki auki olevat laskut sekä palauttamaan esim. peliasunsa tai muun vastaavan omaisuuden, joka voidaan katsoa vanhan joukkueen omaisuudeksi, ennen kuin siirto on hyväksyttävissä.

Pelaajan siirtyessä seuran sisällä toiseen joukkueeseen tai seuran ulkopuolelle, noudatetaan lopettamisesta tuttua periaatetta. Jos siirto tapahtuu ennen 15.8., siirtyvän pelaajan on maksettava budjetoidusta koko kauden kausimaksusta vähintään 30 %. Mikäli siirto tapahtuu 15.8. jälkeen, budjetoidusta jäljellä olevasta kausimaksusta täytyy maksaa vähintään 50 % kauden alussa olleeseen joukkueeseen.
Maksettujen kausimaksujen palautuksesta joko kokonaan tai osittain, riippumatta siitä missä vaiheessa kautta pelaajan siirto tapahtuu, noudatetaan seuraavaa linjaa. Mitään edelliseen joukkueeseen suoritettuja maksuja ei palauteta pelaajalle tai siirretä uuden joukkueen tilille. Tästä suosituksesta joukkueilla on kuitenkin oikeus noudattaa poikkeavaa linjaa, mikäli se on joukkueen sisällä hyväksytty. Tilanteita, jolloin rahojen palautusta suositellaan harkittavaksi ovat esim. pelaajan lopettaminen työn tai opiskelun aiheuttaman yllättävän muuton vuoksi.

Ennen siirron hyväksymistä on pelaajan kaikissa tilanteissa hoidettava ne velvoitteet, joita hänellä on vanhaa seuraansa kohtaan (niin taloudelliset kuin edustukselliset) ennen kuin siirto on hyväksyttävissä. Näin toimitaan, kun pelaaja siirtyy GrIFK:n sisällä tai GrIFK:sta toiseen seuraan tai päinvastoin.

Pelaajan lopettaminen

Pelaajan tulee ilmoittaa lopettamisesta joukkueenjohtajalle kirjallisesti. Ilmoituksen päiväys määritellään ns. irtisanoutumiseksi joukkueen toiminnasta. Jos lopettaminen tapahtuu ennen 15.8., budjetoidusta koko kauden kausimaksusta on suoritettava vähintään 30 % sekä maksettava seuran jäsenmaksu. Mikäli lopettamisilmoitus tehdään 15.8. jälkeen, budjetoidusta, jäljellä olevasta koko kauden kausimaksusta täytyy maksaa vähintään 50 % sekä seuran jäsenmaksu. Missään lopettamistilanteissa ei maksettuja kausimaksuja palauteta pelaajalle.

Pelaaja voi anoa poikkeusta näihin maksusääntöihin, mikäli lopettamispäätös johtuu muutosta toiselle paikkakunnalle tai muusta yllättävästä muutoksesta elämäntilanteessa. Mikäli joukkue ja pelaaja eivät pääse yhteisymmärrykseen kausimaksuista, voivat he pyytää seuran hallitukselta ratkaisua.

Pelaajan loukkaantuminen

Pelaajan loukkaantuessa tai sairastuessa (lääkärintodistus osoitettava) pitkäaikaisesti, voidaan kausimaksuista myöntää vapautusta. Pelaajan tulee loukkaannuttuaan välittömästi ilmoittaa joukkueenjohdolle ja valmentajalle arvioitu poissaoloaika. Kahden ensimmäisen kuukauden aikana kausimaksuihin ei saa alennusta. Kolmannesta kuukaudesta alkaen pelaajan ei tarvitse maksaa kausimaksuja niin kauan kun on estynyt osallistumasta joukkueen tapahtumiin.

Kaikki tapaukset käsitellään kuitenkin aina tapauskohtaisesti ja alennukset määrittelee joukkueen johto.

Varusmiesalennus

Seuran hallitus on määritellyt varusmiesalennukseksi 30 % varusmiesajan kausimaksusta.

6. Muut asiat

Kaikessa toiminnassa noudatetaan seuran sääntöjä ja toimintaperiaatteita. Valvonnasta vastaavat kaikki toiminnassa mukana olevat, pelaajat, valmentajat, joukkueenjohtajat, rahastonhoitajat, toiminnanjohtaja ja viime kädessä seuran hallitus. Näiden sääntöjen lisäksi tulee pelaajien noudattaa myös joukkuekohtaisia sääntöjä, mikäli tällaisia on tehty.

Hallivuorot

Seuran työntekijä neuvottelee joukkueiden kanssa ennen kauden alkua harjoitusvuorojen tarpeesta ja tekee näiden neuvottelujen perusteella hallivuorojen jaon. Periaatteista on erillinen seuran hallituksen vahvistama linjaus. Hallivuorojen hinnoista päätetään vuosittain seuran vuosikokouksessa.

Joukkueen valmentajan tulee ilmoittaa käyttämättä jäävät vuorot seuran työntekijälle mahdollisimman hyvissä ajoin, jotta lisävuoroja tarvitsevat joukkueet voivat halutessaan hyödyntää vuoroja.

Logo ja edustusasut

GrIFK-logo on seuran virallinen tunniste. Sitä ei voi käyttää missään yhteydessä ilman seuran lupaa. Luvan logon käyttöön antaa seuran työntekijä tai viime kädessä seuran hallitus.

Vihreä pelipaita, mustat shortsit ja valkoiset sukat ovat seuran edustusasu, jota tulee käyttää otteluissa. Kakkospaita on musta, samoin pelisukat ovat mustat.
Jokaisella joukkueella on oikeus itsenäisesti päättää peli- ja muihin edustusasuihin myytävistä ja painatettavista mainoksista, mutta kaikki nämä tulee ensin hyväksyttää seuran työntekijällä. Joukkueet eivät kuitenkaan saa mainostaa yrityksiä tai tuotteita, jotka liittyvät esim. alkoholiin, tupakkaan, energiajuomiin, vedonlyöntiin taikka muuhun K18-toimintaan tai K18-tuotteisiin. Epäselvissä tapauksissa tulee kysyä seuran hallituksen linjaus.

Mikäli seuralla on yhteistyösopimuksia yritysten kanssa, joukkueet eivät saa mainostaa yhteistyökumppaneiden kilpailijoita.

Kysymykset ja valitukset

Kaikissa epäselvissä tai tulkinnanvaraisissa tilanteissa joukkueiden vastuuhenkilöiden tulee kääntyä asiayhteydestä riippuen seuran työntekijän tai puheenjohtajan puoleen. Mikäli ongelmaan ei löydetä ratkaisua, on asia tuotava käsiteltäväksi seuran hallitukseen, joka toimii viime kädessä ongelmanratkaisuelimenä

Seuran toimintaperiaatteet kiusaamisen ja häirinnän vastaisessa toiminnassa

Kiusaaminen ja häirintä ovat ilmiöitä, jotka on tärkeä tiedostaa niin urheiluseuratoiminnassa kuin muillakin yhteiskunnan osa-alueilla. Satunnainen kiusoittelu tai tilannekohtaiset erimielisyydet eivät sinällään ole kiusaamista. Jotta voidaan puhua kiusaamisen käsitteen toteutumisesta, toiminnan tulee olla toistuvaa, tarkoituksenmukaista ja kohdistua useita kertoja samaan henkilöön.

Kiusaaminen on vakava asia. Varhainen puuttuminen on tärkeää, jotta kiusaamisesta aiheutuvat ongelmat voidaan rajoittaa ja ehkäistä jo varhaisessa vaiheessa. Jokaisen seuratoiminnassa mukana olevan vastuulla on ilmoittaa havaitsemastaan kiusaamisesta/häirinnästä välittömästi joko valmentajalle tai joukkueenjohtajalle.

Joukkueenjohtaja on ensisijaisesti vastuussa joukkueessa ilmenneestä kiusaamis-/häirintätapauksen hoitamisesta. Tarvittaessa seuran toiminnanjohtaja ja seuran hallitus auttavat joukkueenjohtoa tilanteen selvittämisessä.

Seuran toimintaperiaatteiden mukaan

  • jokaiseen kiusaamiseen ja/tai häirintään koskevaan yhteydenottoon suhtaudutaan vakavasti ja ne otetaan aina käsittelyyn
  • prosessin johtamisessa toimitaan nopeasti ja johdonmukaisesti
  • käydään keskusteluja ja kuullaan kaikkia asianosaisia tapauksen tiimoilta
  • tarvittaessa valitaan puolueettomat vastuuhenkilöt viemään asiaa eteenpäin
  • sovitaan asianomaisten kanssa toimenpiteistä, joiden avulla ei-toivottu käytös saadaan loppumaan
  • tapauksen käsittelyn vaiheet ja keskustelut dokumentoidaan
  • sovitaan asianomaisten kanssa seurantatapaamisesta/-tapaamisista. Mikäli ei-toivottu käytös jatkuu, sovitaan asianosaisten kanssa jatkotoimenpiteistä seuran sääntöjen ja toimintaperiaatteiden muodostamia raameja seuraten sekä noudattaen.
  • seuran hallitus valvoo tilannetta, kunnes kiusaaminen, ei-toivottu käytös ja/tai häirintä ovat täysin loppuneet
  • seuran hallitus varmistaa, että keskustelut tapauksesta on dokumentoitu
  • seuran hallitus tai sen valtuuttamat vastuuhenkilöt käyvät koulutuksissa ja vanhempainilloisssa valistamassa kiusaamisen ja häirinnän ehkäisystä sekä toiminnasta mahdollisissa kiusaamis- ja häirintätapauksissa.

Aloita keskustelu
1
Hei, tarvitsetko apua?
Hei, kuinka voin auttaa?